28.5.2022
Keskitä pääoma liiketoimintaan, älä kalustoon
Yrityksen kannalta pääoman sitominen tarpeettomasti johonkin tuottamattomaan on kallis ja turha virhe. Muuttuvassa liiketoimintaympäristössä kassavirrat saattavat ratkaista yhtiön menestyksen, tai pahimmassa tapauksessa selviämisen. Järkevä ja ennakoitava taloudenhallinta kasvattaa merkittävästi yrityksen kriisinkesto- ja selviytymiskykyä.
Leasingautoilu on Suomessa ja Euroopassa kasvanut räjähdysmäisesti 1980-luvulta lähtien. Hyvänä esimerkkinä on taksiala, jossa lähes kaikki merkittävät toimijat ovat siirtyneet leasingautoiluun, leasingin kuukausierien ollessa pienemmät. Näin taksiyhtiöt voivat hankkia määrältään enemmän autoja ja kasvattaa liiketoimintaa. Autoleasing ei kuitenkaan ole vain autolla ajamiseen liittyvien alojen etu, vaan se palvelee taloudenhallinnan näkökulmasta kaikenlaisia yrityksiä, alaan katsomatta.
Etenkin pienillä ja keskisuurilla yhtiöillä pääoman tarve on suhteellisesti usein suurta, ja siksi pääoman vapauttaminen yrityksen varsinaisen toiminnan käyttöön on tärkeää. Yritys voi keskittyä saamaan parhaan mahdollisen tuoton omalle pääomalleen valjastamalla kaiken liikenevän pääoman liiketoimintaansa. Yleisesti on arvioitu, että jos yrityksen pääoman tuottavuusvaatimus on 20 %, ovat leasingin kustannukset tietyin edellytyksin auton ostoa alhaisemmat, ja yrityksen olisi kannattavampaa siirtyä leasingrahoitukseen. Auto on tunnetusti huono sijoituskohde, eikä tämä asia tule muuttumaan tulevaisuudessakaan.
Kolme tapaa rahoittaa auto: leasing, osamaksu tai omarahoitus
Käytännössä yritysten autoilun voi rahoittaa kolmella eri tavalla: leasingillä, osamaksurahoituksella tai omarahoitteisesti, eli omasta kassasta maksaen. Näistä pääsääntöisesti leasing sitoo vähiten pääomaa ja luottopäätöksen saa usein helpoiten, sillä ajoneuvo toimii leasingissä vakuutena. Leasingissä yhtiö maksaa kuukausittain aina saman summan autoilusta, joka helpottaa kustannusten ennakointia ja yrityksen budjetin hallintaa.
Leasingauton voi saada muutamassa tunnissa ilman isompaa ensimmäisen kuun vuokrakulua tai käsirahaa, joka on ihanteellista aloittavien yhtiöiden kannalta, kassan ollessa vielä rajallinen. Leasingissä kustannukset ovat myös kuukausittain osamaksurahoitusta alhaisempia, sillä tällöin maksetaan yleensä vain arvonalenemisesta. Osamaksurahoituksessa sen sijaan yleensä kuoletetaan koko auton hankintahintaa, jolloin kuukausierät ovat usein suurempia. Osamaksurahoituksessa yleensä tarvitaan myös käsirahaa ennen hankintaa. Toisinaan osamaksurahoitus voi toki olla yritykselle järkevä vaihtoehto. Sen sijaan käteisostaminen on nykyään yrityksillä hyvin harvinaista, sillä yhtiöt ymmärtävät kassavirtojen tärkeyden - jos yrityksen kassassa on liikaa rahaa, niin järkevä yhtiö ottaa auton osamaksulla tai leasingillä, sillä kassassa olevan rahan saa todennäköisemmin tuottamaan paremmalla prosentilla, kuin mitä maksettava korko on.
Leasingvaihtoehdot: huoltoleasing, rahoitusleasing ja joustoleasing
Leasingsopimuksia on kolme erilaista: käyttö- eli huoltoleasing (engl. operational leasing), rahoitusleasing (financial leasing) ja joustoleasing. Useimmiten sanalla leasing tarkoitetaan joko käyttö- tai rahoitusleasingia, jotka on hyvin tärkeä erottaa toisistaan. Lue lisää leasing-malleista!
Käyttöleasingissä vuokralleantaja huolehtii auton tai esineen huollosta ja ylläpidosta siten, että esine on käyttökuntoinen koko vuokra-ajan. Vuokralleottajan näkökulmasta huolto on tärkeä tekijä, jolla leasingin käyttöä perustellaan. Tyypillisiä vuokrauskohteita ovat konttorikoneet kuten kopio- ja postituskoneet sekä ajoneuvot. Autoilussa käyttöleasing kattaa yleensä huollot, korjaukset, renkaanvaihdot ja pesut. Kaikki kulut näkyvät yhdellä laskulla, joka laskee myös kirjanpidon kustannuksia.
Rahoitusleasing eroaa käyttöleasingistä siten, ettei siihen sisälly huoltoa. Sopimuksen vakuutena on ainoastaan vuokrattu ajoneuvo tai esine. Rahoitusleasingissä on kolme osapuolta: rahoitusyhtiö ostaa esineen leasing-myyjältä ja vuokraa sen edelleen asiakkaalle. Rahoitusleasingsopimus solmitaan siis rahoitusyhtiön ja asiakkaan välille. Tämän lisäksi rahoitusyhtiö ja myyjä saattavat tehdä takaisinostosopimuksen vuokran kohteesta.
Joustoleasing tarkoittaa järjestelyä, jossa ajoneuvo tai esine myydään vuokrakauden päätyttyä. Vuokralleottaja saa hyvityksen, jos myyntihinta ylittää ennalta sovitun jäännösarvon. Vastaavasti jos hinta alittaa jäännösarvon, vuokralleottaja maksaa erotuksen. Vuokralleottaja kantaa riskin esineen jäännösarvosta. Joustoleasingiin voidaan liittää myös tietty huoltobudjetti. Mikäli sopimuskauden päättyessä budjetti alittuu, saa vuokralleottaja hyvitystä tai vastaavasti budjetin ylittyessä tulee huoltobudjetin ylittävä osuus maksettavaksi sopimuskauden päättyessä. Joustoleasingin vuokrakausi on suhteellisen lyhyt, 2 - 3 vuotta. Tässä mallissa asiakas saa rahallista palautusta pitäessään kalustosta huolta.
Sijoita raha ja aika liiketoimintaan, älä kalustonhallintaan
Aika on rahaa, ja leasingissä osa säästöistä tuleekin ajansäästön kautta. Tyypillisin leasingiin siirtyvä yhtiö on pieni tai keskisuuri yritys, jolla on kalustoa, mutta ei erillistä henkilöä vastaamassa kalustosta ja sen toimivuudesta. Usein vastuu on esimerkiksi toimitusjohtajalla, jonka työaikaa valuu hukkaan autojen osto- ja huoltopaikkoja selvitellessä, tai autojen realisoinnista huolehtiessa. Leasingiin siirryttyä yrityksessä usein huomataan, kuinka paljon aikaa kalustosta huolehtiminen on vienyt itse liiketoiminnan hoitamiselta - autoilun epäsuorat kustannukset voivat olla merkittäviä.
Leasingissa kaikki autoiluun liittyvät murheet siirretään leasingyhtiölle, jotka saavat kustannustehokkuutta autoista ja huolloista volyymiostoalennuksilla. Lisäksi leasingyhtiöt saavat realisoitua auton kilpailukykyisemmin kuin yksityinen yhtiö. Leasingyhtiöiden kustannustehokkuus tekee leasingista usein parhaan vaihtoehdon, kun ottaa huomioon kustannukset, palvelun ja riskit.
Leasingissä paranee sekä tase, että kulujen ennakoitavuus
Talousihmisen näkökulmasta leasing on täydellisesti budjetoitavissa. Toisin kuin osamaksurahoituksessa tai käteiskaupassa, leasingissä yritys tietää tarkalleen, kuinka paljon autoilun kulut ovat kuukausittain.
Ajoneuvon omistaessaan yrityksen on sen sijaan vaikeaa ennakoida budjetoinnissaan, kuinka paljon auton kulut ovat kuukausitasolla. Kirjanpidollisesti autoilun kulut näkyvät tällöin poistorivillä ja usein ”hukkuvatkin” sinne muiden poistojen sekaan. Poistot ovat kuitenkin vain kirjanpidollinen arvio auton arvonalenemasta, ja aina jossain määrin poisto on joko liian suuri tai liian pieni. Osamaksulla tai käteisellä ostetun auton todelliset kustannukset selviävät vasta, kun auto myydään eteenpäin, ja huomataan että tuloslaskelmalla on erä ”käyttöomaisuuden luovutusvoitot” tai ”käyttöomaisuuden luovutustappiot”.
Leasing käyttäytyy myös kirjanpidollisesti eri tavalla kuin osamaksulla tai käteisellä ostettu auto, sillä lähtökohtaisesti sitä ei merkitä yhtiön taseeseen. Käteisellä ostaessa sen sijaan yhtiön maksuvalmius alenee, kun kassasta lähtee rahaa ja se sitoutuu uuteen kalustoon. Osamaksurahoituksessa taas auto merkitään kalustoon, ja taseeseen merkitään osamaksuvelka velkoihin. Tämä saattaa jopa heikentää luottoluokitusta pankin silmissä, jos velka on merkittävä yhtiön varallisuusasemaan nähden. Toki on huomioitava, että leasingvastuut täytyy tuoda tilinpäätöksen liitetiedoissa esille.