Nea sai ensimmäisen kartingautonsa ukilta ja mummolta synttärilahjaksi täyttäessään 5-vuotta. Uuden harrastuksen myötä ajankohtaiseksi tuli myös kartin liikuttelemiseen sopivan kuljetuskaluston hankinta. Koska aluksi ei ollut tietoa, kuinka kuljettaja innostuu harrastuksesta, ensimmäisen kuljetuskaluston hankinnassa painottui eniten hankintahinta. Perheemme henkilöautosta löytyi onneksi vetokoukku, joten päädyimme siihen, että koko kaluston päivittämisen sijaan täydennämme henkilöautoa hankkimalla peräkärryn, jonne saamme kartin.

Ensimmäinen peräkärryvalinta kartingharrastukseen

Alkoi sopivan peräkärryn metsästäminen. Jo ihan tavallisten peräkärryjen hintahaitari tuntui olevan satasista tuhansiin euroihin. Peräkärryn hankinnassa painottui sopivan hintaisen kuomullisen kärryn löytyminen. Kuomu kärryssä oli pakko olla, että tavarat saataisiin kuomun alle piiloon. Rivitaloasumisen varjopuolena nimittäin oli se, että perheellämme ei ollut autotallia. Näin ollen kuomullinen kärry toimi samalla myös kartingkaluston säilytyspaikkana. Hintakatoksi asetimme tuhat euroa. Sopiva kärry löytyikin pian ja niin varikkoreissuja taitettiin henkilöauto-peräkärry kombolla. Ostettua peräkärryä täydennettiin toimivammaksi nokkapyörällä. Pieneen kärryyn mahtui juuri ja juuri kilpurin lisäksi bensakanisteri ja työkalupakki. Muuta ei toki mukaan otettavaksi juuri ollutkaan. Auton “hulppean tilava” peräkontti täytettiin lasten rattailla ja kylmälaukulla. Peräpenkille pakkautuivat lapset ja vaatekassit, ajovarusteet ja mitä nyt ikinä mukaan saikaan ahdettua. Näin matkat läheiselle Kalhon kartingradalle taittuivat hyvinkin tiiviissä tunnelmissa.

Kartingkaluston lisääntyessä vaihdoimme jarrulliseen peräkärryyn

Kun Nea vihdoin vuonna 2014 täytti 7-vuotta tuli kilpailuikä täyteen. Nea sai alkaa ajamaan kilpaa cadet luokassa. Ensimmäisenä kesänä kilpailureissut suuntautuivat iltakilpailuihin parin tunnin ajomatkan säteelle kotoa. Pippo cup Lahdessa, Keimola cup Helsingissä, Kymi cup Kouvolassa ja Kotkassa sekä Tiistaisturnaus Espoossa tulivat tutuiksi. Mummolareissujen yhteydessä Nea vieraili myös Savo cupin osakilpailuissa Kuopiossa, Varkaudessa, Lapinlahdella ja Leppävirralla. Koska kisareissut suuntautuivat lähiradoille, kilpailureissut taitettiin yksinkertaisesti henkilöauton ja peräkärryn yhdistelmällä. Näin illan tullen suunnattiin omaan kotiin tai mummolaan nukkumaan, peseytymään ja hakemaan kylmälaukun täytettä.

Ensimmäinen vuosi taitettiin siis pienen kuomuperäkärryn voimin. Pian kalustoa alkoi kuitenkin olla enemmän, eikä kalusto enää mahtunut pieneen kärryyn. Tässä kohti hätiin tulivat jälleen ukki ja mummo. Ukin ja mummon takapihalta löytyi isompi jarrullinen peräkärry, jonka ”hulppeisiin” sisätiloihin mahtui näppärästi useampi kartti ja muuta tavaraa. Koska peräkärry oli jarrullinen yli 750 kg painava isompi kärry, mekaanikolla oli edessä ajokorttiluokan päivittäminen. Onneksi BE-kortin suorittaminen on helppoa. Korttiluokan päivitys ei vaadi ajo-opetusta, riittää kun suorittaa hyväksytyn teoriakokeen ja ajokokeen[KM(1] .

Top 5 vinkit peräkärryn hankintaan:

1. Peräkärryn valinnassa kannattaakin kiinnittää huomiota omiin tarpeisiin.
2. Pienempi kärry on ketterä ja kun kärry painaa alla 750 kg, eikä siinä ole jarruja, voi sitä vetää henkilöautokortilla.
3. Jos kalustoa puolestaan on enemmän, kannattaa ostaa isompi peräkärry. Tämä kuitenkin vaatii usein ajokorttiluokan päivitystä edellä kuvatulla tavalla. Isompi peräkärry voi kuitenkin usein olla hyvin monikäyttöinen.
4. Varikolla näkee usein isompia kärryjä, jotka on jaettu pieneen asuntotilaan ja kuljetustilaan. Näin peräkärry voi toimia sekä “asuntovaununa”, että myös tavaran kuljetuksessa sekä varastona.
5. Säilytysturvallisuutta peräkärryssä voi lisätä kiinnittämällä tukevan ketjun kärrynpohjaan, ja lukitsemalla arvokkaimmat tavarat sillä.