Sähköautojen yleistymisen kynnyksellä uutisista on saanut lukea akkujen valmistukseen liittyvien mineraalien, etenkin koboltin hankinnasta ja siihen liittyvästä lapsityövoimasta ja ympäristövahingoista.
Litiumakkuja käytetään lähes kaikessa kuluttajaelektroniikassa, mm. sähköhammasharjoissa, matkapuhelimissa, kannettavissa tietokoneissa ja sydämentahdistimissa.
Toimiakseen akussa litiumiin tarvitsee lisätä eri mineraaleja. Riippuen siitä, mitä mineraaleja litiumiin yhdistetään, akun ominaisuudet muuttuvat.
Tällä hetkellä yleisin akkutyyppi sähköautoissa on litiumkobolttioksidiakku LiCoO2. Sen valmistamiseen tarvitaan paljon ainakin kobolttia, litiumia ja nikkeliä. Akkujen valmistajilla on kuitenkin erilaisia patentoituja ”reseptejä” akkujen valmistukseen.
Volkswagenin uusimman ID.3 sähköautomallin akkujen mineraaleista 12-14 % tulee olemaan kobolttia.[1] Teslan käyttämien akkujen kobolttimäärä on vain 2.8 % akun kokonaispainosta.[2]
Tesla julkisti 2/2020 yhteistyösopimuksen kiinalaisen CATL akkuvalmistajan kanssa, joka tulee valmistamaan täysin kobolttivapaita akkuja Teslan sähköautoihin, alkaen edullisimman luokan Model 3 automallista.[3]
Kobolttivapaa-akku tulee todennäköisesti olemaan litium-rautafosfaattiakku LiFePO4, jolla on korkeampi virta- ja tehotaso, kuin kobolttioksidiakuilla. Huonona puolena LiFePO4 akkujen energiatiheys on heikompi, eli saman energiamäärän varastoimiseen tarvittavien akkujen paino on suurempi.
Reitti täysin kobolttivapaaseen akkuun on olemassa ja autojen valmistajat tiedostavat koboltin ongelmallisuuden ympäristöystävällisempien sähköautojen valmistuksessa.
Suurin osa maailman koboltista louhitaan Kongossa. Lupaavia kobolttiesiintymiä on ympäri maailmaa, kuten esimerkiksi täällä Suomessa, jossa yleisesti ottaen työntekijöiden oikeudet ja ympäristönäkökulmat otetaan erittäin hyvin huomioon.
Akkumineraalien ja kaivosyhtiöiden valinnoilla akkuvalmistajat ja sähköautojen valmistajat voivat suoraan vaikuttaa akun valmistuksessa aiheutuviin päästöihin, työntekijöiden oikeuksiin ja ympäristön kuormitukseen.
Verrattuna öljyn poraamiseen autojen voimanlähteenä, mineraalien louhiminen akkuihin on kuitenkin huomattavasti ympäristöystävällisempää. Akkujen mineraalit tarvitsee louhia vain kerran autoa varten, kun öljyä porataan jatkuvasti niin kauan kuin autolla halutaan liikkua. Keskimääräisen akun valmistuksen päästöt ovat vain noin 5500 kg CO2 joka vastaa 55 000 kilometrin ajamista vähäpäästöisellä autolla.
Mineraalit voidaan kierrättää ja uusien autojen akut koota vanhoista akuista uudistamalla. Jalostettua ja liikenteessä poltettua öljyä ei pysty sieppaamaan ilmasta ja tankkaamaan uudestaan autoon.
Sähköauton valmistaminen aiheuttaa jonkin verran enemmän ympäristökuormitusta vrt. polttomoottoriauton valmistaminen, mutta sähköauton huomattavasti parempi hyötysuhde sekä mahdollisuus liikkua täysin päästöttömästi esim. tuuli-, vesi- tai aurinkoenergialla tekevät sähköautosta ympäristölle ja lompakolle paremman vaihtoehdon. Öljystä ei saa ympäristöystävällistä, sähköllä se on mahdollista.
Lähteet:
[1] https://www.wiwo.de/unternehmen/auto/volkswagen-elektroautos-vws-batterien-enthalten-viermal-so-viel-kobalt-wie-tesla-batterien/24156880.html
[2] https://www.teslarati.com/tesla-model-3-batteries-cobalt-volkswagen/
[3] https://www.bloomberg.com/news/articles/2019-11-05/tesla-is-said-to-reach-preliminary-battery-supply-deal-with-catl